JUMALAN RAKKAUDEN UHRITIE
Laskiaissunnuntai (1. vsk.):
Luuk. 18:31-43
Taustaa: Tekstissämme kerrotaan kaksi tapausta
Jeesuksen matkalta Jerusalemiin. Vasta tällä viimeisellä
matkallaan Jeesus poikkesi Jerikoon. Sitä ennen hän oli aina
kulkenut Jerusalemiin Samarian kautta. Vapahtajalla oli tässä
vaiheessa elinaikaa jäljellä enää noin viikko.
Jakeet 31-34
- Mitä opetuslapset ehkä odottivat Jerusalemiin
tehtävältä pyhiinvaellusmatkalta tuona vuonna?
- Mikä mekanismi saa aikaan sen, ettei ihminen ymmärrä, mitä
hänelle sanotaan?
Jae 35. Tämä kerjäläinen oli ollut joskus näkevä, kuten
huomaamme jakeen 41 vanhasta käännöksestä: "Että saisin näköni
jälleen." Hän oli siis opiskellut lapsena Raamattua
synagogakoulussa. Markuksen mukaan sokean miehen nimi oli
Bartimaios, mikä tarkoittaa Timaioksen poikaa.
- Kerjäläinen istui varmaan aina samassa
paikassa Jerikoon vievän tienposkessa. Miettikää, millainen oli
hänen arkipäivänsä ja millaisia olivat hänen ihmissuhteensa?
- Millainen vanhuus sokealla kerjäläisellä oli edessään,
jollei mitään ihmettä tapahtuisi?
- Ehkä kerjäläinen oli ollut sokea jo vuosikymmenten ajan.
Miettikää, millaista hänen rukouselämänsä oli ollut pian hänen
sairastumisensa jälkeen? Entä 10 vuoden kuluttua?
Jakeet 36-38. Tuhat vuotta aikaisemmin Herra oli luvannut
Daavidin pojalle iankaikkisen valtaistuimen. Se että Jeesus oli
Daavidin jälkeläinen suoraan alenevassa polvessa, ei ollut tuohon
aikaan yleisesti tiedossa.
- Paljon kansaa oli menossa Jerusalemiin
pääsiäisjuhlille. Mitä erikoista kerjäläinen huomasi jakeen 36
kuvaamassa tilanteessa?
- Mitä se osoittaa, ettei kerjäläinen kutsunut Jeesusta
Nasaretilaiseksi, vaan Daavidin Pojaksi?
- Miten luulette kerjäläisen päässeen selville siitä, että
Jeesus todella oli Daavidin poika?
- Miksi kerjäläinen ei huutanut "Paranna silmäni!" vaan
"Armahda minua"?
- Jos sinä olet joskus huutamalla huutanut Jeesukselle
"Armahda minua!" niin millaisessa tilanteessa se tapahtui?
Jae 39
- Miksi kukaan paikalla olevista ihmisistä ei
ymmärtänyt sokean miehen tuskaa ja vienyt häntä Jeesuksen luo,
vaan kaikki koettivat vain vaientaa hänet?
Jakeet 40-41.
- Miksi Jeesus ei mennyt kerjäläisen luo vaan
käski muiden taluttaa hänet luokseen?
- Millä tavalla Jeesus osoitti tässä tilanteessa, että hän
todellakin on Daavidin poika ja kruununperillinen?
- Mitä erikoista on Jeesuksen ja sokean keskustelussa jakeessa
41?
- Jeesus on johdattanut sinut tähän raamattupiiriin voidakseen
esittää sinulle kysymyksen: "Mitä SINÄ haluat minun tekevän
sinulle?" Mitä sinä hänelle vastaat? (Voit vastata myös
hiljaa mielessäsi.)
Jakeet 42-43. Huomatkaa, että kreikan kielessä sanat
"parantaa" ja "pelastaa" ovat sama sana.
- Missä mielessä kerjäläisen huuto ja pyyntö
olivat samalla hänen uskontunnustuksensa?
- Mitä tämä teksti opettaa meille uskosta? (Mitä Bartimaioksen
usko loppujen lopuksi oli?)
Kokoavat kysymykset. Kun seuraavana päivänä lähestyttiin
Jerusalemia, huusi koko kansa Hoosiannaa Daavidin Pojalle. He
olivat kuulleet tuon tittelin Bartimaioksen suusta ja nähneet
Jeesuksen hyväksyvän sen omalle kohdalleen.
- Mikä oli siis ollut Bartimaioksen kärsimyksen
tarkoitus?
- Voiko Jumala mielestäsi antaa lapselleen kärsimystä, jolla ei
ole mitään tarkoitusta?
- Mikä oli sen kärsimyksen tarkoitus, jonka Jeesus tiesi
itseään Jerusalemissa odottavan (Ks. jakeita 32-33)?
Ilosanoma: Kun Jeesus ratsasti seuraavana päivänä
Jerusalemiin, opetuslapset odottivat, että hänet kruunattaisiin
kuninkaaksi Daavidin valtaistuimelle. Samaa odotti Bartimaios ja
myös Hoosiannaa huutava kansa. Jeesus kruunattiinkin, mutta hänen
kruununsa oli piikkikruunu. Miksi? Siksi, että kultakruunua
kantava kuningas ei olisi voinut pelastaa Bartimaiosta ja meitä
meidän synneistämme.