Palautetta, kokemuksia ja ideoita

Palautetta voit antaa kirjeitse tai sähköpostilla.


Varusmiespiiri (2.2.07): Suoritan parhaillani varusmiespalvelusta. Sotilaskodin hiljaisessa huoneessa kokoontuu kerran viikossa Raamattupiiri. Se on toiminut vähän yskähdellen, kävijöitä on ollut satunnaisesti ja aika vähän, ja puheenaiheetkin tahtoneet rönsyillä missä sattuu. Itselleni ilosanomapiiri on tuttu vuosien ajalta, ja niinpä ehdotin, että kokeilisimme piiriä ilosanomapiiri kysymyksin. Olen sen nyt kahdesti vetänyt, kävijöitä on ollut sopivasti ja ilahduttavasti ainakin neljästä eri kirkkokunnasta. Kysymykset ovat jälleen kerran Herran työkaluina aukaisseet mukavasti Raamatun sanaa ja auttaneet pysymään tekstin äärellä. Hyvää palautetta on tullut ja saattaapa olla, että ilosanomapiirillä on muutamia uusia innokkaita vetäjiä muutaman kuukauden päästä! Moni ei ole ennen lukenut Raamattua tällä tavoin.

    Ville


Pirkko Turunen Helsingistä (21.1.2007): Olen aloittanut ilosanomapiirien vetämisen noin kymmenen vuotta sitten. Parin kolmen vuoden välein olen vaihtanut kokoontumispaikkaa. Ensin kokoonnuimme seurakuntakodilla. Sieltä siirryttiin kirkolle, jonka jälkeen pikkukirkolle. Uusissa tiloissa saimme aina ihan uusia piiriläisiä joukkoomme. Tosin vanhoista piiriläisistä jäi jokunen poiskin pidentyneen matkan takia tai he lähtivät kasvamaan seurakuntaan eli rakkaus Jeesukseen oli syttynyt! Nyt armon vuonna 2007 pidän ilosanomapiiriä omassa kodissani, jonne uudet lähimmäiset ovat ihmeellisesti löytäneet. Samassa talossa asuva piiriläinen on kiitollinen, kun hänellä on niin helppo "matka". Koen myös, että kynnys tulla raamattupiiriin kotiin, on matalampi kuin mennä kirkolle. Välillä olen epäuskoinen, että kannattaako tämä, jos on vain pari piiriläistä koolla. Jumala on vastannut rukoukseen "lähetä uusia herätyksessä olevia etsiviä" IHMEELLISESTI. Viime aikoina piiri on laajentunut siten, että minua on kutsuttu eri koteihin vetäjäksi. Entisistä piiriläisistäni jokunen on harkinnut aloittavansa myös piirin. Piiriläiset ovat eri puolelta Helsinkiä, ei ainoastaan oman seurakuntani alueelta, joten Sana voi todella levitä. Tämä selostus on tarkoitettu rohkaisuksi kaikille, jotka tahtovat vaikka näiden Mailiksen kysymysten avulla EVANKELIOIDAKIN. Rukoillaan, että ilosanomapiirejä syntyisi edelleen monille Suomen paikkakunnille.
    P.S. Toimin yhteistyössä paikallisseurakunnan kanssa lähinnä ilmoittelussa ja mainostuksessa. Taivaan Isän siunaamaa Raamatun opiskelua ja Mailikselle voimia ja siunausta työssään.


Uskonnonopettaja Kainuusta (16.10.06): Olen käyttänyt ilosanomapiiri-kysymyksiä sekä yläasteella että lukiossa ja haluaisin suositella tätä muillekin opettajille. Kerran lukukaudessa pyrin jakamaan jokaisen luokan 4-5 oppilaan ryhmiin. Koululla on Raamatut valmiina. Valitsen aina helpon eli yhden tähden tekstin. Yhdelle ryhmäläiselle annan kysymykset ja käsken hänen vetää piiriä. Itse kiertelen luokassa ja katson, miten homma sujuu. Auttelen sitten, jos joku ryhmä vaikuttaa hiljaiselta.
    Lopuksi keskustellaan tekstistä vielä yhdessä muutama sana. Mitä vastasitte tähän, entä tuohon? Miltä tuntui keskustella tästä ja tästä asiasta? Koetan tuoda evankeliumin esille, jos ei se ehkä selvinnyt kaikille ryhmille keskustelun aikana.
    Oppilaiden ensireaktio on yleensä sellainen, että he ovat riemuissaan, kun ei tarvitse tehdä muistiinpanoja. Heitä ei tarvitse houkutella hommaan mukaan. Vain kerran olen joutunut jättämään yhden poikaryhmän keskustelemaan välitunnilla kanssani, koska he eivät halunneet keskustella tekstistä tunnilla.
    Piirin jälkeen olen kuullut tällaisiakin kommentteja: Nythän tästä ymmärsikin jotakin. Tai: En ole ikinä ennen ymmärtänyt, mitä Raamattu sanoo. Tai: Hyvä kun joutuu itsekin miettimään näitä juttuja.
    Koettakaapas, kollegat, niin saatte kokea iloisen yllätyksen!

    Nimimerkki Ussanope Kainuusta


Erään ilosanomapiirin kulku (25.9.06): ...Keskustelu aaltoili vilkkaana ja iloisena. Aina vetäjän ei edes tarvinnut esittää seuraavaa kysymystä, kun joku osallistujista jo kysyi sitä. Kaikkiin kysymyksiin emme löytäneet vastauksia, ainakaan heti. Esimerkiksi piiriläisen omaan kysymyksen "Miksi Jeesus teki näin vähäpätöisen ihmeen ensimmäiseksi?" löysimme vastauksen vasta aivan lopussa... >Lisää


Helsinkiläinen opiskelija (22.5.06): Äitini pyysi välittämään terveiset, että heidän vanha naisten raamattupiirinsä on kokenut valtavan virvoituksen, kun joku heistä löysi kaupasta kirjan, jossa on ilosanomapiirikysymykset evankeliumeihin (ilmeisesti se uusin kirja Anna Sanan koskettaa). He päättivät kokeilla, ja äitini sanoi, että nyt vihdoinkin he pysyvät tekstissä koko piirin ajan, eikä keskustella kaikesta muusta! Ovat kuulemma tehneet upeita löytöjä.


Kuopiolainen opiskelijoiden raamattupiiri (22.5.06): Olemme kevään aikana lukeneet Jobin kirjan raamattuopasta ja päätimme antaa palautetta. Ja Herra otti -kirja teki Jobin kirjan helpommin ymmärrettäväksi. Saimme siitä uutta näkökulmaa elämään ja kärsimysten ymmärtämiseen. Viimeisen kerran pohdinnoissa esille tuli seuraavia asioita, jotka avautuivat uudella tavalla: Job oli Jeesuksen ennakkokuva. Huomasimme asioita, joita Job ja Jeesus tekivät ja kokivat samalla tavalla ja asioita, joita eri tavalla. Opimme myös, että kärsimys ei ole turhaa, koska se kaikki tulee Jumalalta. Lukuisia muita asioita, joita emme nyt osaa pukea sanoiksi. Kiitos siitä työstä, jota teette, että ymmärtäisimme paremmin Raamattua, ja siunausta teille!


Terveiset Sambiasta/SLEY:n opiskelijatyön pääsihteeri (17.1.06): Olen vastikään palannut kolmen viikon matkalta Sambiasta. Tuona aikana opetin matkakumppanini kanssa Lutheran evangelical church of Africa teologisessa seminaarissa kirkon tulevia pappeja ja työntekijöitä.
    Saimme opettaa mm raamattupiirin pitämistä netistä löytyvän ilosanomapiiri -materiaalin avulla. Huomasimme sen toimivan mainiosti kunhan oppilaat uskaltautuivat siihen, ettei olekaan vain yksi opettaja joka ainoastaan puhuu.
    Kopioimme yhdelletoista kurssilaiselle Markuksen oppaan. Samoin nuortenleirillä kirkon nuorisotyön koordinaattori jakoi neljät monisteet eri seurakuntiin. Oli puhuttelevaa, kun yksikin nuori mies monistepinon saatuaan kumarsi ja teki ristinmerkin! Suurkiitos!


Varhaisnuorten piiri Pohjois-Suomessa (7.5.05): Haluan antaa hieman palautetta piiristämme. Nuoret ovat tykänneet kysymyksistä, vaikka aluksi tosi pitkään (lähes puoli vuotta!!!) he eivät olleet aktiivisia vastaajia. Luulimme vaimoni kanssa, ettei kiinnosta, mutta olikin päinvastoin! Sanoimme, että voimme hommata puhujia piiriin, mutta he halusivat jatkaa ilosanomapiirillä koko ajan. Sehän oli meille loistava juttu, koska emme ole mitään teologeja, ja piiri ei vaadi juurikaan esivalmisteluja. Lisäksi me vetäjät olemme saaneet tehdä oivalluksia Jumalan Sanasta. Ihmettelen joskus sanan voimaa.
    Toinen muoto, jossa käytin ilosanomapiiriä oli nuorten leiri. Järjestin opetuksen ilosanomapiirin avulla. Jaettiin nuoret neljään ryhmään. Ensimmäisellä tunnilla he kävivät läpi ilosanomapiirikysymykset ja toisella suunnittelivat esitelmän siitä, mitä kertoisivat toisille ryhmille lukemastaan raamatunkohdasta. Ja sitten kolmannella tunnilla esitelmät esitettiin. Vetäjien kanssa mietimme onnistuuko piirin veto ilman aikuisen läsnäoloa ja ohjausta, varsinkin kun nuoret muodostivat ryhmänsä itse. Arvaa miten kävi? No, erityisesti yksi tyttöryhmä, jota juuri epäilimme, yllätti meidät kaikki oivalluksillaan. Itsekin kuuntelin suu auki, miten hyvin he kohdan käsittelivät!!! Nuoret tykkäsivät tästä tavasta toimia todella paljon. Ilmeisesti vastuun antaminen toimii nuortenkin keskuudessa. ;) Menetelmää aiotaan jatkaa. Näin myös puhujien saatavuusongelma leireillemme ratkeaa aika ajoin.
    Haluan kiittää teitä siellä nettisivujen toisessa päässä, mutta ennen kaikkea yhteistä Herraamme kaikesta siitä, mitä olette saaneet aikaan tekemällä ilosanomapiiri-kysymyksiä. Tuntuu jotenkin, että niiden avulla näkee metsän puilta ja päinvastoinkin, niin tarvittaessa.
    Työtänne siunaten.

    Nimimerkki Diakkilainen


Raamattupiirikurssi Saksassa (4.9.04): Syyskuun alussa pidettiin Berliinin lähellä Mecklenburgissa (entisen Itä-Saksan alueella) ilosanomapiirikurssi jo kolmannen kerran. Osanottajia tuli vähän yli 20. Aamupäivällä tutkimme vastakäännetyn Ruutin oppaan avulla sitä, miten Vanhaa testamenttia opiskellaan raamattupiirissä. Iltapäivällä keskityimme evankeliumeihin ja ilosanomapiiriin, koska ensikertalaisia oli mukana suurin osa.
    Jotkut kertoivat omasta piiristään, jonka aloittivat kaksi vuotta sitten edellisen kurssin jälkeen. Erityisesti minua ilahdutti tällainen todistus: "Olen niin ujo nainen, etten ole koskaan uskaltanut vetää mitään piiriä. Ystäväni on ihan yhtä ujo. Mutta kaksi vuotta sitten me rohkaistuimme aloittamaan uuden ilosanomapiirin. Kutsuimme siihen myös ei-uskovia, ja he ovat käyneet piirissä uskollisesti nämä vuodet. Pidämme piiriä ohjeiden mukaan, niin että ensin tutkitaan Raamattua tunti ja vasta sitten juodaan teetä. Systeemi on toiminut hyvin. Olemme saaneet paljon siunausta Jumalan sanasta."
    Saksan työ on saanut uutta potkua sen jälkeen, kun suomentaitoinen saksalaistyttö Susan liittyi tiimiimme mukaan. Susan kääntää uusia oppaita saksaksi pikkuhiljaa ja on todella innostunut tehtävästään. Kiitos Herralle, että hän kutsuu uusia ihmisiä tiimiimme mukaan eri puolille maailmaa.


Pekka Ryhänen Kuopiosta (22.7.04): Olen ollut noin kuusi vuotta uskossa ja käynyt aktiivisesti eri seurakuntien ja herätysliikkeiden järjestämissä tilaisuuksissa. Jonkin verran myös ulkomailla. Kun mietin näin hieman jälkeenpäin, että mikä on ollut kaikkein opettavaisinta, niin kaikkein eniten olen oppinut Raamattua Ilosanomapiirin kautta.
    Suurten saarnaajatähtien raamattutunnit ovat kyllä täynnä asiaa ja viihdyttäviä, mutta ihminen oppii kaikkein parhaiten, kun hän itse joutuu miettimään asiaa. Kun aivot viettävät tunnin askarrellen tekstin äärellä, ne muistavat paljon enemmän, kuin esimeriksi jos ne olisivat tunnin kuunnelleet puhetta.
    Raamattupiirikysymykset eivät ole ehkä niin viihdyttäviä, kuin kuuluisien saarnaajien raamattuluennot, mutta jälkeenpäin niistä muistaa paljon enemmän kuin luennoista. Totta kai piireissä on ollut myös hauskaa ja niissä oppii aivan eri tavalla tuntemaan ihmisiä. Herra siunaa aina sen, kun "kaksi tai kolme on koolla hänen nimessään".


Vuokko Kuokkanen (16.4.04): Laitan tässä Mariannen terveiset hänen puolestaan. Hän on CP-vammainen nuori nainen ja hän kommunikoi n.s. Bliss-kansion kautta, koska ei pysty puhumaan. Hän ei ole aikaisemmin voinut osallistua raamattupiireihin muuten kuin kuuntelemalla.
    Hän on kovin kiitollinen ja iloinen tästä ilosanomapiiristä, koska hän pystyi myös osallistumaan keskusteluun, koska kysymykset olivat niin selkeitä, eikä niihin tarvinnut vastata mutkikkaasti.
    Myös minä olin kovin iloinen Mariannen puolesta ja hänen viisaista vastauksistaan.


Kirje Helsingistä (16.3.04): ...Ensimmäisenä kertana viime perjantaina meille tuli "tupa täyteen." Meitä oli kahdeksan 19-29-vuotiasta, enimmäkseen opiskelijoita. Mukana oli tyttö, joka ei halunnut puhua mitään, mutta silti istui sitkeästi loppuun asti. Hänen piti olla alunperin vain kuskina, mutta rukoilin ennen piiriä, että hän jäisi ainakin kuuntelemaan ja niin sitten kävikin. Loppukahveilla hän vaikutti iloiselta ja luulen hänen olleen helpottunut, ettei häntä pakotettu mihinkään. Kaikki suhtautuivat häneen hienosti, eikä minään kakkosluokan kansalaisena... >Lisää


Ilosanomapiiri Åbo studentmissionissa (16.2.04): Noin kolme vuotta sitten aloitimme ensimmäisen ilosanomapiirin Åbossa. Ensimmäisen vuoden se oli hyvin pieni ja tuntui välistä melkein elinkelvottomalta. Nyt olemme kuitenkin tosi iloisia, ettemme silloin antaneet periksi. Syksyllä 2001 ryhmästä tulikin äkkiä suuri, monia fukseja ja muitakin opiskelijota liittyi mukaan. Ryhmän kasvu jatkui ja mitä enemmän porukkaa tuli, sitä useammat kuulivat raamattupiiristämme ja tahtoivat liittyä mukaan... >Lisää


Sawako Kusumi Japanista (7.1.04): Ilosanomapiiri on jatkuu täällä Takaokassa. Sen kautta Jeesus tulee meille todella tutuksi ja sydän saa lohdutusta. Jumalan rauha tuo mukanaan myös kiitollisuuden. Aiomme jatkaa raamattupiiriä myös ensi vuonna.


Sonja Irkutskin opiskelijatyöstä (7.1.04): Rakas Mailis, me tapasimme kolme vuotta sitten Ulan Udessa. Asun yhä Irkutskissa ja minua harmittaa, etten nähnyt sinua viime keväänä, kun kävit täällä. Kirjasi on suureksi avuksi ei vain täällä Irkutskissa vaan myös Bratskissa ja Samarassa. Olen siis antanut raamattupiirioppaitasi muillekin CCCX:n (kristillisen opiskelijatyön) vastuunkantajille. Jumala käyttää noita kysymyksiä uusien ihmisten tavoittamiseen. Toivon, että tapaamme vielä jossain jonain päivänä.


Anna Dahlbacka ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta (11.11.03): Min mamma är diakon i en församling i Österbotten. Jag har berättat om glädjebudskapsgrupperna åt henne och hon blev så intresserad att hon har startat en där. De har bara haft en träff hittills och det kom 14! Jag hade sagt att hon måste dela genast om det kommer många, så hon delade in i tre grupper (alla under samma tak, i församlingshemmet). Hon hade inga ledare men gav frågorna åt de som satt närmast och sade att de inte själv får besvara frågorna. Det funkade jättebra. De som deltog tyckte mycket om systemet. Så mamma hälsar och tackar så mycket för materialet! Hon säger att det kom precis i rätt tid, de har haft alpha och beta i församlingen och visste inte vad de skulle hitta på som skulle kunna följa upp det, men det här var perfekt! De går igenom Matteusevangeliet.


Kirje Virosta (29.8.03): ...Kun alussa voi erotella ihmisiä puheliaampiin ja vähemmän puheliaisiin, niin mitä pidemmälle aika on kulunut, sitä yhtäläisemmäksi, rohkeammaksi ja toinen toista kunnioittavammaksi ryhmä on muuttunut. Alun pelkästään kysymyksiin vastaamisesta ja toinen toisen kieroonkatsomisestakin on kasvettu vakaviin keskusteluihin elämän moninaisista aiheista. Kerta toisensa jälkeen olemme joutuneet tunnustamaan, miten paljon yhteen Raamatun jakeeseen voi mahtua asiaa ja miten osuvasti se liittyy meidän jokaisen tämän hetkiseen elämään... >Lisää


Kirje Viljakkalasta (26.8.03): ...Raamattupiirityö oli koko ajan mielessäni ja jo vähän suunnittelinkin iltoja, vaikka en tiennyt tulevasta. Rukoilin että löytäisin ystäviä, joiden kanssa aloittaisin piirin. Sitten eräs vanha koulukaverini Jaana tuli uskoon ja heti seuraavana päivänä ehdotin hänelle, että perustettaisiin oma raamattupiiri. Hän innostui asiasta ja ensimmäisellä kerralla kokoonnuimme kahdestaan. Rukoilimme uusia ystäviä ja toisella kerralla meitä oli kolme sekä jo kolmannella kerralla oli ystäviä peräti viisi. Näin se lähti menemään, kokoonnuimme kerran viikossa... >Lisää


Kirje Slovakiasta (17.6.03): ...Minua rikastutti se, että saatoin käyttää materiaalia kahteen kertaan – ensin kun henkilökohtaisesti valmistauduin piirin ja toisen kerran yhdessä piiriläisten kanssa. Heillä oli hyviä huomioita ja mielipiteitä ja evankeliumin sanoma ilahdutti meitä kovasti.
    Jotkut kysymykset eivät olleet aloittelevalle nuorten piirillemme täysin ymmärrettäviä. Ei siksi, etteivätkö ne olisi olleet riittävän selviä, vaan siksi, että piiriläiset olivat aivan alussa uskon tiellä. Jouduin miettimään, kuinka osaisin esittää kysymyksen yksinkertaisesti kuitenkaan menettämättä mitään sen keskeisestä sisällöstä. Tämä pohdiskelu auttoi myös minua ulkomaalaista venäjän kielen opiskelussa. Opin ennen kaikkea uskonnollista sanastoa... >Lisää


Kirje Virosta (16.6.03): ...Me olemme Tallinnassa yhtessä opiskelien raamatupiirissä käytanyt sun kysymyksiä ja olemme löytänyt, että niista on paljo iloa ja on tullu uusia ajatuksia jo paljon luetusta tekstista. Ilo on siitäki, et myös viron kielellä on jotakin siina kotisivulla... >Lisää


Poikien ilosanomapiiri (29.11.02): Miika (19 v.) ja Ilkka (18 v.) vetävät ilosanomapiiriä Järvenpäässä, 8–10-vuotiaille pojille. Pyry, Valtteri, Henri, Juho, Jere ja Rasmus odottavat piiri-iltaa innokkaasti. Siellä on kuulemma niin "sairaan" kivaa. Pojat aloittavat ensin raamattutyöskentelyllä ja sitten on yhteisen pelin ja leikin aika, mikä palvelee yhteyttä.

Ilosanomapiirin kysymykset ovat aikuisille suunnattuja, joten kysymykset täytyy ensin muuntaa heidän ikätasoonsa sopiviksi. Siten ne soveltuvat erinomaisesti tähänkin vilkkaaseen ryhmään. Kysymykset rohkaisevat piiriläisiä ottamaan itse vastuuta piiristään, mikä on tämän ikäiselle hyvin innostavaa. Osallistuva oppiminenhan on aina jatkuvaa uuden löytämistä. Kuten aikuisten ilosanomapiirissä niin tässäkin ryhmässä Miika ja Ilkka saavat nähdä Sanan äärellä Pyhän Hengen vaikuttamaa riemullista omaa oivaltamista.


Opiskelijoiden raamis (22.11.02): Meillä oli juuri raamattupiiriporukkaa kesän jälkeen eka kertaa koolla ja mietittiin, että mitäs nyt luettais, kun sun Jeremia loppui (päätettiin kevät katsomalla sitten Raamattu-elokuvasarjan Jeremia tv:stä). No, joku keksi, että Arkissa oli ollut mainos OPKOn uusista raamiksista ja tulimme tarkastamaan Opkon sivuilta ja kuin tilauksesta sieltä löytyi sun tekemä Apostolien tekojen raamis, jipii.
    Ei olla kukaan koskaan oltu Apostolien teoista raamiksessa ja se on ainakin musta yks parhaista raamatun kirjoista, ja aina joskus miettii, että tulisiko meidän olla tänä päivänä yhtä radikaaleja kun kumppanit apostolien teoissa ja aina pohtii, että onko siinä meille parasta esimerkkiä elää uskoa todeksi jne. Joten tosi kiva päästä kysymyksiesi ääreen miettimään porukalla.
    Joskus siis tuntuu, että lähinnä vapaiden suuntien tuoreet uskovaiset ovat yhtä innokkaita ja heitä monesti syytetään liiasta innosta, mutta toisaalta kun lukee raamattua, niin aika radikaaleja he sielläkin olivat... No, katsotaan ja eihän sitä intoa oikein voi itsestään puristaa väkisin ellei ole Jeesusta lähellä.
    Ei vielä tarkemmin ehditty katsoa kysymyksiä, mutta päätettiin, että ensi tiistaina sitten aloitetaan ja mieheni tulostaa töissä netistä kunkin kerran. Joten, kiitos jo etukäteen ja voitkin aloittaa tekemään meille ensi syksyksi taas uutta... ;)
    Jeremia oli muuten tosi hyödyllinen ja avasi silmät uudella tavalla ymmärtämään myös VT:n ja UT:n yhteyksiä ja sanomaa tällekin ajalle muutenkin kuin pelastuskysymysten näkökulmista. Täytyy kyllä tunnustaa, että oltiin vähän laiskoja tekemään läksyt, mutta aina piirin aluksi luettiin ne ja jos oli pitemmät, jaettiin ketkä lukee hiljaa minkäkin kohdan ja sitten referoitiin toisille...

    Liisa Puhalainen