Viikon juttu

Oivalluksia ja sattumuksia Mailiksen elämän varrelta.



Salomo 3/9: Salomo rakentaa temppelin (2.9.2019)

Salomon neljäntenä hallitusvuonna temppelin rakennusprojekti saatiin itse lopulta alkuun. Oli menossa huhti-toukokuu vuonna 966 eKr. meidän ajanlaskumme mukaan.

Kuningas käski louhia suuria, hyvälaatuisia lohkareita, sillä temppelin perustus oli määrä tehdä hakatusta kivestä. (1. Kun. 5:31). Jokainen, joka on seissyt Jerusalemin temppelialueen kaakkoiskulmassa ja katsellut niska kenossa ylöspäin, tajuaa, miten hirvittävästi raakaa työtä temppelin perustusten laskeminen on vaatinut. Kysymys ei todellakaan ole mitään tavanomaisesta kivijalasta, vaan kymmeniä metrejä korkeasta kivimuurista. Itse asiassa joitakin Salomon aikaisia kiviä löytyy tuon muurin perustasta vielä tänäkin päivänä.

Israelin punertavan vaalea kalkkikivi on paljon pehmeämpää kuin mikään suomalainen kiviaines, mutta se kovettuu vähitellen joutuessaan ilman kanssa tekemisiin. Tämän kirjan kirjoittaja kävi katsomassa Jerusalemin vanhan kaupungin alle hakattua "Salomon louhosta". Nykyajan turisti ei voi muuta kuin kauhistella sitä työn määrää, mikä yhdenkin lohkareen kalliosta irti naputtelemisessa on ollut.

Daavid oli aikoinaan tehnyt maan alkuperäisistä asukkaista kivenhakkaajia, ja hänen poikansa jatkoi samoilla linjoilla. Kymmenet tuhannet "vierastyöläiset" tekivät vuosikymmenet niska limassa töitä kivilouhimoilla, kiviveistämöillä ja kivenkuljetushommissa

Jerusalemin rakennustyömaalta ei saanut kuulua vasaran, taltan eikä minkään rautaisen työkalun kalketta. Rauta näet viittasi sotaan, ja temppelin piti olla rauhan tyyssija. Kivet muotoiltiin nelikulmaisiksi jo louhimoissa. Niiden piti olla sillä tavalla sahattuja, että ne asettuivat kauniisti toinen toisensa päälle. Suurimmat kivistä saattoivat olla 4-5 metriä pitkiä (1. Kun. 7:10). Tuohon aikaan ei ollut kuorma-autoja sen enempää kuin nostokurkiakaan. Miten ihmeessä tuollaisia vuoria pystyttiin siirtämään lihasvoimin?

Niin, paljonko kiviveistämöillä ja kuljetusten yhteydessä lie tapahtunut onnettomuuksia? Montako luuta mennyt poikki? Montako miesparkaa jäänyt kiven alle? Moniko perhe jäänyt ilman elättäjää? Käytännöllisesti katsoen kaikki vanhan ajan muistomerkit, pyramidit ja temppelit on työntekijöiden selkänahasta revitty.

Mutta sitten tuli Jeesus, joka sanoi: "Tulkaa minun luokseni, kaikki te työn ja kuormien uuvuttamat. Minä annan teille levon." (Matt. 11:28.) Jeesuskin rakensi temppelin, mutta sitä tehdessään hän ei sälyttänyt yhtään kuormaa muiden harteille. Päinvastoin, hänhän kantoi itse toistenkin kuormat – myös sen kaikkein raskaimman taakan eli ristinpuun. Se kuorma oli suunnattoman paljon painavampi kuin suurinkaan kalkkikivilohkare Salomon rakennustyömaalla, koska siihen oli sälytetty koko maailman synti!

Sinunkin syntisi, hyvä lukijani.



Edelliset